| NATURA:FI0306006 | ||
|---|---|---|
 | ||
| Kutajärvi | ||
| KUTAJÄRVEN ALUE OSA-ALUEINEEN | ||
| Laasonpohja | 1 | 2 | 3 | 4 | |
| - pinta-alat | 14 ha | 10 ha | 11 ha | 62 ha | |
| Kutajärvi | ||
| - pinta-ala | ||
| Kirkonselkä | Kirkonlahti | Pyhäniemenlahti | |
| - pinta-ala | 406 ha | |
| Lahdenpohja | ||
| - pinta-ala | ||
| Kailanpohja | ||
| - pinta-ala | ||
| Teräväiset | ||
| - pinta-ala | ||
| Yhteensä | 1 051 ha | |
| SIJAINTI | ||
| Itäistä pituutta | E 25 31 | |
| Pohjoista lev. | N 61 00 | |
| Kunta | Hollola | |
| Kartta | [1] | |
| KASVIT | ||
| Maakasvit | ||
| Puut | ||
| Pensaat | ||
| Heinät, sarat, villat | ||
| Ruohot | notkeanäkinruoho | |
| Sammaleet | ||
| Levät ja vesikasvit | ||
| Levät | silonäkinparta | |
| Vesikasvit | kalvasärviä | poimuvita | välkevita | |
| ELÄIMET | ||
| Maaeläimet | ||
| Kalat | ||
| Linnut | ||
| Haukat | nuolihaukka + lintudirektiivi | |
| Kyyhkyt | uuttukyyhky | |
| Lokit | pikkulokki | |
| Silkkiuikut | härkälintu + lintudirektiivi | |
| Sorsat | harmaasorsa | jouhisorsa | |
| Tavit | heinätavi | |
| Luontodirektiivin I liite (lintudirektiivi) | ||
| Haikarat | kaulushaikara | |
| Haukat | mehiläishaukka | ruskosuohaukka | |
| Huitit | luhtahuitti | |
| Kurjet | kurki | |
| Silkkiuikut | mustakurkku-uikku | |
| Tiirat | kalatiira | mustatiira | |
| Viklot | liro | |
| Luontodirektiivin II liite | ||
| Näkinruohot | notkeanäkinruoho | |
| SUOJELU | ||
| Suojeltavuusaste | 63% | |
| Muut ohjelmat | lintuvesiensuojeluohjelma Ramsar -alueeksi suositeltu | |
| Säädökset | luonnonsuojelulaki rakennus- ja vesilaki | |
Kutajärven alue on Hollolassa ja Asikkalassa sijaitseva Natura 2000 -luonnonsuojelualue (virallisesti FI0306006), joka käsittää Kutajärven ja sen rantojen lisäksi vielä neljä muuta siitä erillistä aluetta: Kailanpohjan, Vesijärven Kirkonselän, Laasonpohjan, Lahdenpohja ja Teräväiset.
Kutajärvi sijaitsee Hollolan kirkonkylästä kaakkoon Rantatien varrella. Kaikki viisi aluetta kuuluvat yhtenä Natura 2000 -alueeseen. Alueet kuuluvat lisäksi Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan ja niiden kokonaispinta-ala on 1051 hehtaaria.
Kutajärvi[]
Kutajärven linnustoa pääsee katselemaan järven luoteisrannalla olevasta lintutornista, sinne johtaa polku pysäköintipaikalta Hollolan vanhainkodin itäpuolelta. Kutajärvi sijaitsee rantatien varrella kahden muun Kutajärven alueeseen kuuluvan osa-alueen, Laasonpohjan ja Hollolan kirkonkylän rannalle olevan Kirkonselän välillä.
Laasonpohja[]
Kutajärven alueeseen kuuluva Laasonpohja jakautuu Laasonpohjan suojelualue 1:een, Laasonpohjan suojelualue 2:een, Laasonpohjan suojelualue 3:een ja Laasonpohjan suojelualue 4:ään, joiden pintalat yhteen laskettuina muodostavat 87 hehtaarin alueen.
Laasonpohja sijaitsee Messilän kartanon rannalla Hollolan leirintäalueella olevasta Hollolan satamasta länteen päin ja on Rantatien varrella.
Kirkonselkä[]
Kirkonselkä on Hollolan kirkonkylän rannalla. Se on suurin Kutajärven alueen osa-alueista 406 hehtaarin pinta-alallaan. Kirkonselkä muodostuu kahdesta rehevöityneestä lahdesta, Kirkonlahdesta ja Pyhäniemenlahdesta, joka ulottuu lähelle Pyhäniemen kartanoa, joka on nähtävissä Kirkonlahdella olevalta Hollolan kirkonkylän laiturilta. Kuitenkaan Kirkonselän Kutajärven alueeseen eivät kuulu Kirkonlahden ja Pyhäniemenlahden rannalla olevat metsät, vaan ainoastaan vesialue ja rantaluhdat.
Pesimälintulaskenta 2007[]
Pesimälintulaskennassa havaittiin 26 lintulajia, jotka muodostuivat noin 390 linnusta. Kirkonlahdella telkän pöntössä pesinyttä naakkaa tai Pyhäniemenlahden pajukkoluhdan pajulintua lukuunottamatta kaikki muut havaitut linnut kuuluivat vesi- ja kosteikkolintulajeihin. Laskennassa havaittiin silkkiuikkuja, härkälintuja, kaulushaikara, laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, ruskosuohaukka, nokikana, kurki, taivaanvuohi, isokuovi, metsäviklo, rantasipi, naurulokki, kalalokki, västäräkki, ruokokerttunen, rytikerttunen, punavarpunen, pajusirkku sekä edellä mainitut vesi- ja kosteikkolahjeihin kuulumattomat yksi naakka Kirkonlahdelta ja yksi pajulintu Pyhäniemenlahdelta. [1]
Vesilintujen määrä oli vähentynyt vuoden 1996 laskennasta 181:stä 128:aan, lokkilintujen määrä 204:stä 18:aan, mutta varpuslintujen määrä oli lisääntynyt 202:sta 217:ään. Kokonaisuudessaan pesivien lintuyksilöiden määrä oli vähentynyt 602:sta 390:ään, mutta se oli kuitenkin suurempi kuin viimeistä edeltäneessä laskennassa 1977. [2]
Vesikasvit[]
Vesikasvistoa on seurattu 1960-luvulta alkaen. Pelkästään Kirkonselän alue käsittää miltei kaikki Kutajärven alueen muiltakin osa-alueilta löydetyt kasvit. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri tilasi tarkan kasvillisuuskartan alueesta 1991.
Linnut[]
Kirkonselän linnustoa on tarkkailtu jo 1970-luvulta alkaen. Koko alueen pesivä linnusto on inventoitu vain muutaman kerran.
Linnusto[]
Alueen linnustoon kuuluvat muiden muassa kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku, mustatiira, harmaasorsa ja pikkulokki.
Lähteet[]
- Kutajärven alue. Hämeen ympäristökeskus.
Aiheesta muualla[]
- Euroopan unionin komission päätös: Virallinen lehti nro L 040 , 11/02/2005 s. 0001 - 0181
- Alueiden sijaintikartta. Hämeen ympäristökeskus.
- Kartta (lintutorni) Kansalaisen karttapaikka.